Lapin pohjoisimmassa osassa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin järvi. Sen leveys on 50 ja pituus 80 kilometriä. Suurin syvyys on 92 metriä. Rantaviivaa on yhteensä 3 308 kilometriä ja saaria 3 318. Inarijärven vedet laskevat itäpuolella sijaitsevan luusuan kautta Paatsjokeen ja edelleen Jäämereen.

Inarinjärvi sijaitsee kallioperän vanhassa hautavajoamassa. Alue vapautui viimeisen jääkauden jääpeitteestä noin 9000 vuotta sitten, jolloin altaan pohjoisosaan muodostui jääjärvi. Jään vetäytyessä lounaaseen avautui salmiyhteys Jäämereen ja Inarijärven merivaihe alkoi. Maankohoamisen seurauksena merivaihe kesti vain muutamia satoja vuosia. Sen jälkeen yhteys Jäämereen katkesi ja nykyinen Inarijärvi muodostui. Jäätikön virtaussuunasta muistuttavat pohjoiskoilliseen suuntautuvat selänteet, saaret ja niemet. 

Kartta: Inarijärven sijainti

Rannat ovat kivisiä ja jyrkkiä, mutta myös suojaisia lahtia ja hiekkarantoja tavataan. Järven erikoisia luonnonmuodostelmia ovat pitkät ja kapeat salmet joita kutsutaan nuoriksi. Ranta- ja vesikasvillisuus sekä pohjaeliöstö kuvastavat järven karuutta ja pohjoista sijaintia. Kalastolle on ominaista lohensukuisten kalojen runsaus ja monimuotoisuus. 

Inarijärven vedenlaatu on suurimmaksi osaksi erinomainen erilaisiin käyttötarkoituksiin, sillä siihen kohdistuva ihmisen aiheuttama kuormitus on järven kokoon nähden vähäinen.

Kalasto

Inarijärvi tuhansine saarien välisine salmineen, ulappoineen ja jopa lähes 100 metrisine syvänteineen tarjoaa unohtumattomia kalastuselämyksiä jylhän erämaan keskellä. Siian, taimenen, nieriän ja harjuksen luonnontuotanto sekä säännölliset istutukset luovat ainutkertaisia mahdollisuuksia harrastaa urheilukalastusta. Kalastuksella on kautta aikojen ollut huomattava merkitys Inarijärven ympäristössä asuvalle väestölle. Nykyään Inarijärvellä kalastaa ammattimaisesti noin 20 henkilöä. Kotitarvekalastajia on 1300 - 1500 ja ulkopaikkakuntalaisia virkistyskalastajia 2000 - 2500.

Inarijärven kalasto koostuu pohjoisimman Suomen karuille järville tyypillisistä lajeista. Luonteenomaista lajistolle on lohensukuisten kalalajien runsaus ja monimuotoisuus. Järvessä elää kymmenen alkuperäistä kalalajia; siika, taimen, nieriä, harjus, ahven, made, mutu, kolmipiikki ja kymmenpiikki. Siika on lajeista monimuotoisin. Parhaiten eri siikamuodot, pohjasiika, karikutusiika, lehtisiika, riika, reeska, ja rääpys, erottaa toisistaan kidusten siivilähammasluvun perusteella. Eroja on kuitenkin myös kasvunopeudessa, kutuajassa ja -paikassa sekä ravintokohteissa. Luontaisten kalalajien lisäksi järvessä esiintyy nykyään kolme sinne tuotua tai levinnyttä kalalajia.

Inarijärven ennätyskalat  - dokumentoidut saaliit

Järvitaimen	15,1 kg	1958 (Suomen ennätyskala)
Järvilohi	10,2 kg	1987
Nieriä eli rautu	9,1 kg	1950-luvun lopulla
Harmaanieriä	7,2 kg	1985
Siika	n. 8 kg	1950-luvulla
Harjus	2,4 kg	1981
Muikku	434 g	1995

Lähde: Lapin ympäristökeskus - www.ymparisto.fi/

 

Kalastus

Inarijärvi soveltuu eritoten vetouistelua harrastaville. Kaloja kannattaa etsiä nopeasti syvenevistä penkan reunoista merikartan tai kaikuluotaimen avulla. Harjuksen kalastus saarten rantavesiltä tai karien kupeilta pikku lipoilla tai vaapuilla, samoin perhokalastus ovat Inarinjärven kalastusmuotoja. Harjusta on koko järven alueella, mutta ennätyskaloja tavoittelevien kannattaa suunnata järven pohjois- ja itäosiin.

Lähde: Villi Pohjola

Luvat ja rajoitukset

Ajantasaista tietoa Inarijärvelle tarvittavista kalastusluvista ja kalastukseen liittyvistä määräyksistä löytyy Inarin kalastusalueen ja  Villi Pohjolan verkkosivuilta.

Kalastusvälineiden desinfiointi

Siirryttäessäa kalastamaan Jäämereen laskeviin vesistöihin, on kalastusvälineet desinfioitava asianmukaisesti gyrodactylys salaris loisen leviämisen estämiseksi. Ylä-Lapin kuntien ulkopuolelta tuotavat kalastusvälineet on oltava ehdottoman kuivia tai ne on desinfioitava desinfiointipisteessä.

Desinfiointipisteitä: Tenojoen vesistöalueella mahdollisuus desinfiointiin 15 luvanmyyntipisteessä, Näätämöjoelle Sevettijärvellä kolttien perinnetalon yhteydessä.Lisäksi Inarin kalasatama ja Kerttuojan SEO- huoltoasema Ivalossa.

Desinfiointiohjeista sekä -velvoitteista saa lisätietoja sivulta:
http://www.evira.fi/attachments/elaimet_ja_terveys/elaintaudit/kalojen_siirtorajoitukset__3_.pdf